Koulut – niiden lakkautukset ja yhdistämiset – ovat puhuttaneet helsinkiläisiä vanhempia nyt reilun vuoden ajan. Meillä täällä Herttoniemessä kaupunki yhdisti kaksi alakoulua – Herttoniemen ala-asteen koulun ja Siilitien peruskoulun. Koulujen lakkauttamista ja uuden perustamista kaupunki selitti säästöillä. ”Säästetään seinistä, ei opetuksesta.”, kuului opetusviraston ja varsin monen koulupäättäjän slogan.

Vuosittaisten tilasäästöjen määräksi arvioitiin 50 000 euroa. Opetusvirasto laski, että tämä säästö syntyy, kun osa Siilitien oppilaista siirretään Herttoniemen ala-asteen kouluun, eikä tyhjilleen jäävistä luokkahuoneista tarvitse maksaa vuokraa kaupungin omistamalle tilakeskukselle. Siis opetusvirasto säästäisi, ja kaupungin tilakeskus häviäisi. Myös hallinnollisia säästöjä kerrottiin tulevan noin 70 000 euroa vuodessa. Tämä säästö koostui nähtävästi yhteisestä rehtorista ja koulusihteeristä. Mainittakoon, että jo ennen yhdistymistä kouluilla oli yhteinen rehtori ja yhteinen koulusihteeri.

Koulujen yhdistämisprosessin valmistelu oli kaupungin puolelta erikoista. Vanhemmille esitetyt lakkautus- ja yhdistämisperusteet vaihtelivat sitä mukaa, kun esitimme heille perusteluja koulujen säästämiseksi. Kun olimme kumonneet yhden opetusviraston esittämän argumentin, tuli tilalle uusi. Ensin oli yhtenäinen koulupolku. Sitten oppilasmäärän vähyys ja lopulta tilasäästöt ja johtamisen laatu.

Termi yhtenäinen koulupolku hieman hämmensi meitä vanhempia. Kukaan ei ymmärtänyt, mitä sanapari tarkoitti. Opetusviraston järjestämässä kuulemistilaisuudessa saatiin selitys. Kyse oli siitä, miten moni alueen lapsista aloittaa opintiensä omassa lähikoulussaan. Opetusviraston mukaan koulupolku oli Herttoniemessä epäyhtenäinen. Herttoniemen ala-asteen valitsi koulukseen sata prosenttia alueen lapsista, Siilitien peruskoulun reilu 60 prosenttia. Opetusviraston logiikan mukaan koulupolku yhtenäistyisi, kun nämä kaksi koulua lakkautettaisiin ja tilalle perustettaisiin uusi. Lähikoulujen valintaprosenteista vain laskettaisiin uudelle koululle keskiarvo – yksinkertainen ratkaisu. Valmisteluprosessin edetessä tämä lakkautusperuste hävisi asiakirjoista vähin äänin.

Kaupunki vetosi myös lapsimäärän vähyyteen. Opetusvirastolle ja poliittisille päättäjille sillä ei ollut merkitystä, että lapsiluku on alueellamme nousussa. Päiväkodit pullistelevat ja kaupunginosaamme on tulossa täydennysrakentamista. Opetusvirasto toki myönsi, että tulevaisuudessa alueen kaksi koulua eivät edes riitä Herttoniemen lapsilaumoille. Mutta tämähän on totta vasta joskus.

Tähdensimme myös kahden koulun opetussuunnitelmien erilaisuutta ja haluamme säilyttää hyväksi havaittuja käytäntöjä. Herttoniemen ala-asteen koulu on toistaiseksi Helsingin ainoa Montessori-pedagogiikan sävyttämä koulu. Opinahjossa on ollut käytössä yhdysluokkajärjestelmä ja aihekokonaisuuksien kautta opiskelu jo vuosikymmenten ajan. Siilitien peruskoulussa puolestaan on erityisopetuksen osaamista. Uudelle koululle luodaan nyt uusi yhteinen opetussuunnitelma. Vielä emme tiedä, millaiseksi se muotoutuu. Hartaasti toivomme, että hyvät käytännöt säilyisivät uudessakin koulussa.

Vanhempien perustelut olivat viraston ja lautakunnan enemmistön korvissa vain hysteeristen ja ymmärtämättömien äitien yninää. Ikäväksemme saimme huomata, että monet lautakunnan jäsenet eivät edes viitsineet lukea viestejämme. Osa heistä copy pastetti samat vastaukset käpyläläisille ja herttoniemeläisille vanhemmille.

Tähdensimme myös turvallista koulutietä. Siilitien peruskoulun ja Herttoniemen ala-asteen koulun välillä kulkee vilkkaasti ja raskaasti liikennöity Siilitie. Tiellä ei ole liikennevaloja saati alitunnelia. Lisäksi tämän koulutien varrelle on tulossa mittavaa täydennysrakentamista, mikä lisää raskasta liikennettä. Osa uuden koulun oppilaista joutuu ylittämään Siilitien. Entiseen Herttoniemen ala-asteen kouluun Ahmatielle siirretään osa Siilitien koulun nykyisistä oppilaista. Osa on siirretty jo.

Tulevaisuudessa Ahmatien kouluun on tulossa ahtautta ilmeisesti siinä määrin, että juuri peruskorjauksen yhteydessä remontoidut musiikki-, kuvaamataidon ja tietokoneluokat muutetaan tavallisiksi luokiksi.

Tilasäästöt opetusvirastolle ovat siis 50 000 euroa vuodessa. Tilakeskuksen häviämät vuokratulot 50 000 euroa. Määrittelemättömät hallinnolliset säästöt 70 000 euroa vuodessa. Kustannukset: kahden koulukulttuurin hävittäminen, pidemmät koulumatkat osalle koululaisista, koulujen yhdistämistä selvittävän konsultin palkkio, aineluokkien remontointi tavallisiksi luokkatiloiksi Ahmatien kouluun. Toivottavat kustannukset: liikennevalojen tai alitunnelin rakentaminen.

Me vanhemmat yritimme viime talven ja kevään aikana toitottaa, että pienten koulujemme lakkauttamisesta ei synny merkittäviä säästöjä. Poliitikot ovat keksineet saman argumentin vasta nyt. Kappas – eduskuntavaalit käydään 19. huhtikuuta.

Molempien koulujen henkilökunnalle toivotan voimia ja jaksamista tähän projektiin.