Äitiyslaki haudattiin hiljaa

Olen hieman ihmetellen seurannut, miten sateenkaariperheille tärkeä äitiyslaki haudattiin viime kuussa hyvin vähin äänin. Sateenkaariperheelliset ovat asiaa myös hämmästelleet.

Laki kaatui hallituksessa kristillisdemokraattien vastustukseen.Tahdon_ukkeli

Äitiyslain tarkoitus oli helpottaa vanhemmuuden tunnustamista kahden äidin perheissä. Toteutuessaan se olisi tehnyt rekisteröidyssä parisuhteessa elävien naisparien sisäisistä adoptioprosesseista historiaa. Äitiys olisi voitu vahvistaa jo ennen lapsen syntymää.

Nyt parisuhteensa rekisteröineen naisparin ei-biologinen vanhempi joutuu adoptoimaan puolisonsa synnyttämän lapsen. Asetelma on vaikea muun muassa siinä tapauksessa, että äiti kuolee synnytyksessä. Lapsesta tulee juridisesti orpo, koska adoptiota ei ole ehditty tehdä.

Laki olisi helpottanut vanhemmuuden vahvistamista myös avoliitossa. Toisen äidin vanhemmuuden olisi voinut vahvistaa, jos isä ei tunnusta isyyttään.

Eniten äitiyslain kaatumisesta kärsivät sateenkaariperheiden lapset.

Nyt erityisesti avoliitossa elävien kahden äidin perheiden lapset ovat heikoilla. Jos avopuolisot eroavat, ei-biologisen vanhemman ei tarvitse maksaa elatusapua. Toisaalta biologinen äiti voi halutessaan myös estää lapsen ja toisen vanhemman tapaamiset. Näin lapsi menettää oikeutensa toiseen vanhempaansa.

Hufvudstadsbladetin haastattelussa Anna Moring Sateenkaariperheet ry:stä arvioi, että vuosittain syntyy noin 200 lasta, jotka joutuvat kärsimään siitä, että äitiyslaista ei nyt tullut totta.

Moring tähdentää, että tällä hetkellä sateenkaariperheiden lapset eivät ole heteroperheiden lasten kanssa tasa-arvoisessa asemassa.

Toteutuessaankaan äitiyslaki ei olisi korjannut kaikkia sateenkaariperheitä koskevia juridisia ongelmia, mutta se olisi kuitenkin ollut parannus nykytilanteeseen verrattuna.

Positiivista on, että lainvalmistelutyö on nyt tehty. Halutessaan seuraava hallitus voi tuoda ensi kaudella lain eduskunnan käsittelyyn.