Maakunnallista perhekeskustoimintamallia perheiden tueksi kehitetään Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE).

Perhekeskustoimintamallin suunnittelussa on huomioitu ja parannettu toimintatapoja, jotka mahdollistavat perheiden arjen tukemisen entistä paremmin. Ajatuksena on, että perhekeskukset  luovat myös perheiden keskinäiselle vuorovaikutukselle nykyistä toimivammat edellytykset. Useita palveluja samanaikaisesti tarvitsevalle perheelle nimetään oma perheen palvelukokonaisuudesta vastaava työntekijä, joka huolehtii palvelujen koordinoinnista ja tukee perhettä pitkäjänteisesti.

Tämä kuulostaa hyvältä ja toiminee pienten lasten kohdalla, jos perhekeskukset esimerkiksi rakennetaan vahvasti neuvolan ympärille? Ongelman muodostanee tähän varhaislapsuutta ja perhettä tukevaan malliin toisaalla tehtävät suunnitelmat neuvoloiden organisoimisesta palveluseteleiden avulla?

Itse olen ollut koko ajan vahvasti sitä mieltä, että jatkossa tulevassa sivistyskunnassa kouluikäisten lasten osalta KOULUN tulisi olla se hyvinvointikeskus, joka tukee jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä.

Näiden sote ja maakunta uudistusten jälkeenkin koulu tavoittaa lähes koko ikäryhmän, koulut jäävät kuntaan ja niiden ympärille olisi siis luonnollista sekä toimivaa rakentaa lasten ja nuorten hyvinvointia vahvasti ja moniammatillisesti tukeva arki ja oppimisympäristö. Samalla monen lapsen sekä nuoren tarvitsema moniammatillinen tuki olisi helposti heidän käytettävissään, kun se olisi luontevasti saavutettavissa koulun seinien sisällä.

Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin edistäminen laajalla asiantuntijaryhmällä koulussa toisi lasten ja nuorten lisäksi koulun opettajien käyttöön ja tueksi sosiaalisen, pedagogisen, fyysisen ja psyykkisen asiantuntijuuden.