💛Mitäpä mietin näin talvisena aamuna? Yllätys yllätys lapsia ja nuoria. Ja miten saisimme heidän asiansa ratkaistua paremmin kuin mediassa on esitetty?
Viime viikkojen aikana on nostettu esiin hyvin tarkoitushakuisesti nuorten katuväkivalta ja jengiytyminen. Ne ovat todellisuutta ja sitä ei varmasti tule kieltää. MUTTA…
❗️Se kuinka suuri ongelma on kyseessä ja miten se ratkaistaan on taas vaalien alla lähtenyt aika väärille raiteille. Ikävää on, että pyritään tätäkin vakavaa asiaa käyttämään omiin tarkoituksiin, heitetään helppoja ja heppoisia ratkaisuja.
❗️Se on väärin, lapset ja nuoret ansaitsevat parempaa, he ansaitsevat vastuullista ja pitkäjänteistä lapsi- ja perhepolitiikkaa. Vain niin saamme tämänkin asian ratkaistua.
💛Lapsistrategian toimenpiteistä osa kohdistuu ja pureutuu juuri niihin perimmäisiin syihin, mistä kumpuaa lasten osattomuus, syrjäytyminen ja eriarvoisuus.
💛Tämän hallituksen aikana on lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa useita toimenpiteitä, joiden avulla näitäkin asioita selvitetään ja niihin pyritään vaikuttamaan.
❗️Harmillisen vähän ovat niihin päättäjät tutustuneet, kun pohtivat, mitä on näillekin asioille tehty. Voin vakuuttaa, että paljon.
🌟Toki lisää on tehtävä ja ennenkaikkea oikeita asioita, vaikuttavia asioita ja lapsen edun mukaisia asioita. Töitä kyllä riittää sitä en kiistä. Mutta niitä myös tehdään.
Alla olevassa artikkelissa nuorisoalan toimijat muistuttavat, että yhteiskunnan ylimpänä vallankäyttäjänä eduskunnan vastuu ja velvollisuus on paneutua nuorten hyvinvoinnin kokonaiskuvaan ja pyrkiä ratkaisemaan nuorten pahoinvoinnin syitä kestävästi ja pitkäjänteisesti.
🎯Nuorten hyvinvointiin liittyvien ongelmien kokonaisuus on monimutkainen ja toimivin ratkaisu – ennaltaehkäisevät toimet – vaatii johdonmukaisuutta, sitkeyttä ja uskallusta tehdä valtavia systeemisiä ja rakenteellisia muutoksia.
🎯Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret Suomessa voivat pääosin hyvin, mutta mielenterveyden ongelmat ja osattomuuden kokemukset koskettavat nyt myös aiempaa useampia nuoria. Jatkuvasti kasvava eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena ja koulutuksellisena kysymyksenä. Jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä. Noin kolmasosa nuorista kokee, että heidän elämänsä on merkityksetöntä ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiä.
🎯Nuorten kaduilla käyttämä väkivalta versoaa erityisesti nuorten systemaattisesta ohittamisesta ja ulossulkemisesta.
🎯Pahoinvoinnin kasvaessa muutenkin pienenevien ikäluokkien työkykyisten määrä vähenee ja yhteiskunnan vakaus horjuu.
🎯Nuorten on päästävä kasvamaan arvostetuksi osaksi yhteiskuntaa varhaiskasvatuksen, koulutuksen, harrastusten ja työelämän kautta.
🎯Turvallisen kasvuympäristön takaamiseksi tarvitaan julkisen ja kolmannen sektorin monialaista yhteistyötä sekä halua asettaa nuoret kaikessa päätöksenteossa etusijalle.
Jaa tämä artikkeli