Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Pohja tähän löytyy YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklasta. Lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen on keskeinen ihmisoikeus.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Jo ennen koronan aiheuttamaa poikkeusaikaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne on ollut haastava. Lapset, nuoret ja heidän perheensä sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ovat nähneet ja kokeneet avun saamisen ongelmat arjessaan jo pitkään. Tilanne on heikentynyt entisestään poikkeusaikana. Koronan jälkihoidossa tämän asian korjaaminen on nostettava keskeiseksi tavoitteeksi.

Tilanteen muuttaminen vaatii vahvaa yhteistyötä ja asian ottamista vakavasti. Tulevaisuudessa meidän on tunnistettava lasten ja nuorten mielenterveyden problematiikkaa paremmin ja aikaisemmin. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin on tärkeää puuttua varhain. Lasten ja nuorten on saatava tukea ja apua heti, kun sitä tarvitaan.

Kaikkien lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöjen, kuten varhaiskasvatuksen ja koulun, on tärkeää tukea ja vahvistaa mielenterveyttä. Keskeistä on pohtia, miten asiantuntijat voivat auttaa koulun tai varhaiskasvatuksen työntekijöitä tässä. Lasta pitää voida auttaa siinä ympäristössä, jossa hän viettää aikaansa.

Helsingissä on myös vietävä terapiatakuuta eteenpäin viipymättä sekä lisättävä mieppi-mielenterveyspalveluita kaupungin eri alueilla.