Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Pohja tähän löytyy YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklasta. Lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen on keskeinen ihmisoikeus.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Jo ennen koronan aiheuttamaa poikkeusaikaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne on ollut haastava. Lapset, nuoret ja heidän perheensä sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ovat nähneet ja kokeneet avun saamisen ongelmat arjessaan jo pitkään. Tilanne on heikentynyt entisestään poikkeusaikana. Koronan jälkihoidossa tämän asian korjaaminen on nostettava keskeiseksi tavoitteeksi.

Tilanteen muuttaminen vaatii vahvaa yhteistyötä ja asian ottamista vakavasti. Tulevaisuudessa meidän on tunnistettava lasten ja nuorten mielenterveyden problematiikkaa paremmin ja aikaisemmin. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin on tärkeää puuttua varhain. Lasten ja nuorten on saatava tukea ja apua heti, kun sitä tarvitaan.

Kaikkien lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöjen, kuten varhaiskasvatuksen ja koulun, on tärkeää tukea ja vahvistaa mielenterveyttä. Keskeistä on pohtia, miten asiantuntijat voivat auttaa koulun tai varhaiskasvatuksen työntekijöitä tässä. Lasta pitää voida auttaa siinä ympäristössä, jossa hän viettää aikaansa.

Helsingissä on myös vietävä terapiatakuuta eteenpäin viipymättä sekä lisättävä mieppi-mielenterveyspalveluita kaupungin eri alueilla.

Suomessa on menossa ennakkoäänestys kuntavaaleissa ja virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina 13.6.2021.

Me valitsemme nyt kuntien valtuustoihin päättäjiä seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kuntavaalit ovat erittäin tärkeät, sillä kunnissa päätetään juurikin arjen tärkeistä asioita.

Kunnat vastaavat laajoista ja tärkeistä tehtävistä kuten osaamisesta- ja sivistyksestä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Näihin kaikkiin asioihin uudet valtuutetut vaikuttavat.

Äänestysprosentti jää usein kuntavaaleissa aika alhaiseksi. Tämä on ikävä tosiasia ja huolestuttavaakin, jos iso osa kuntien asukkaista ei ole valitsemassa heidän asioistaan päättäviä luottamushenkilöitä.

Ensi valtuustokaudella keskeistä on päättää yhdessä niistä painopisteistä, toimista ja resursseista, joiden avulla saamme koronaviruksen aiheuttamat ongelmat pikaisesti hoidettua. Koronan  jälkihoito on uuden valtuuston ensimmäistä keskeisiä tehtäviä. Se vaikuttaa meihin kaikkiin kaupunkilaisiin.

Kuntavaaleissa 2021 tavoitteitani ovat:

Oma päätavoitteeni on edelleen sama kuin aiemmin. Juuri nyt koronakriisin jälkihoidossa on tärkeää nostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden etu mukaan kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon, joka millään tavalla sivuaa lapsia tai nuoria.

Pienimpien huomioimisesta pitää tehdä politiikassa itsestäänselvyys.

Kuntavaalit 2021 tavoitteita ovat:

1. Lasten ja nuorten Helsinki
Helsingin politiikassa pitää arvioida aina, miten päätökset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Myös lasten ja nuorten osallisuutta pitää vahvistaa. Korona on jättänyt varjonsa monien lasten ja lapsiperheiden arkeen – nyt on aika korjata koronan jäljet.

2. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus
Lapsilla on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Sisäilmaongelmat pitää korjata. Kiusaamiselle ja väkivallalle pitää laittaa kouluissa stoppi.
Rahaa kannattaa osoittaa sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. On varmistettava, että voimavaroja käytetään joustavasti ja tehokkaasti jatkuvasti kasvavassa ja muuttuvassa kaupungissamme . Lähikoulun pitää olla hyvä kaikkialla.

3. Riittävästi kohtuuhintaisia koteja
Myös pienipalkkaisilla pitää olla varaa asua Helsingissä. Stadissa yhdenkään nuoren ei pidä olla asunnoton. Alueiden välistä eriarvoistumista pitää ehkäistä lähipalveluihin satsaamalla, hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja asukkaiden osallisuutta lisäämällä.

Yksi tapa vaikuttaa valtuutettuna on tehdä valtuustoaloite. Siten voi ohjata tärkeitä asioita eteenpäin. Aloitteen toteuttaminen vaatii kuitenkin paljon valmistelua, tietoa ja yhteistyötä.

Kaikki aloitteet eivät mene läpi, mutta ne antavat usein suuntaa kaupungin kehittämiselle.

❗️Koulussa tapahtuva kiusaaminen ja väkivalta. Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvittää, miten kaupungin kouluissa on sovellettu kiusaamisen vastaista ohjelmaa.
Onko ohjelman mukaiset säännöt laadittu kaikissa kouluissa?
Ovatko ne helposti myös huoltajien saatavilla esimerkiksi koulujen verkkosivuilta?
Onko suunnitelmat tehty yhdessä oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien kanssa?
http://johannalaisaari.fi/2020/12/valtuustoaloitteeni-20-10-2020/

❗️Oppilaiden mielen hyvinvoinnin tukeminen koulussa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämme, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuutta palkata yläkouluihin sairaanhoitajia yhteistyössä HUSin nuorisopsykiatrian osaston kanssa.
http://johannalaisaari.fi/2019/09/tein-5-6-2019-helsingin-kaupunginvaltuustossa-ensimmaisen-valtuustoaloitteeni/

❗️Aino Acktén huvila pitää pelastaa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Aino Acktén huvilasta tehdään Suomen historian jännien naisten elävä museo.
http://johannalaisaari.fi/2020/12/valtuustoaloitteeni-9-9-2020/

🌹Stadin demareiden ryhmäaloitteet tällä valtuustokaudella:

❗️Maksuton toinen aste https://helsinki.sdp.fi/ajankohtaista/sdpn-eveliina-heinaluoma-sdpn-ryhmaaloite-toisen-asteen-maksuttomuudesta-edistaa-tasa-arvoa/

❗️Panostuksia joukkoliikenteeseen Helsingin pitäisi edistää HSL-kuntayhtymän rahoituksen muuttamista niin, että jatkossa kunnat kattaisivat kustannuksista nykyistä suuremman osuuden.

❗️Tasa-arvoisempaa kaupunkikehitystähttps://www.sttinfo.fi/tiedote/rahaa-alueiden-tasa-arvoon—helsingin-sdpn-ryhmaaloite-etenee?publisherId=4165&releaseId=69873747

❗️Koronakriisistä reiluun elpymiseenhttps://helsinki.sdp.fi/ajankohtaista/sdp-helsingin-ryhmaaloite-helsingille-koronapandemian-jalkeinen-elpymisohjelma/

‼️Tämän lisäksi olen tukenut valtuustossa muiden valtuutettujen aloitteita, jotka ovat käsitelleet mm. lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden parantamista, alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä heikommassa asemassa olevien hyvinvoinnin tukemista ja parantamista.

♥️Lasten ja lapsiperheiden etujen lisäksi tärkeitä teemoja minulle ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo ja koulutus.

Esitteet saapuivat!🎈

Kalenteriin merkittäväksi:
Ennakkoon pääsee äänestämään 26.5.-8.6. ja varsinainen vaalipäivä on 13.6.

Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on omassa  arvioinnissaan kehottanut kasvatuksen  ja koulutuksen toimialaa tehokkaisiin toimiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Korona-aika on entisestään lisännyt  lasten ja nuorten välistä eriarvoistumista.

Samaan aikaan pormestari Vapaavuori ei ole edistänyt reilun viiden viikon aikana ja nuorten osalta erittäin keskeistä asiaa, jolla tähän asiaan tulee ja voidaan puuttua.

Lasten ja nuorten etu on, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ylimääräinen rahoitus tuodaan välittömästi päätöksentekoon. Päätös tarvitaan nyt.

KASKOlautakunta teki jo yli kuukausi sitten esityksen 17,5 miljoonan euron lisärahoituksesta oppimisvajeen paikkaamiseksi. Puheissa on pormestarikin nostanut lapset ja nuoret koronan jälkihoidossa tärkeäksi asiaksi. Nyt olisi hyvä, että teot olisivat puheiden mukaisia.

Koulut tarvitsevat tiedon lisärahasta pian, jotta siellä pystytään tekemään oppilaiden edun mukaisia päätöksiä.

Nyt kouluista tulee viestiä, että luokkajakoja ja opetusryhmät on jo tehty, koska päätöstä lisärahoista ei ole saatu. Nyt vaikuttaa siltä, että ryhmäkoot kasvavat ja luokissa on n. 30 oppilasta.

Tämä ei ole se lapsi- ja perhemyönteinen Helsinki, joka me parhaimmillaan voimme olla!

Aiheet olivat tärkeitä ja ajankohtaisia. Ne herättivät paljon keskustelua meidän valtuutettujen kesken. Ylpeä siitä, että aiheista riitti keskustelua kaksi puoli tuntia ja keskustelun aikana tehtiin myös useampi ponsi.

Alla oma puheenvuoroni:

”Kiitos nuorille tärkeistä ja ajankohtaisista aloitteista. On hienoa, että nuorille tarjottuja osallisuudenmuotoja käytetään ja nostetaan esiin nuorille itselle tärkeitä asioita, joita meidän tulee edistää Helsingissä.

On äärimmäisen tärkeää keskustella juuri näistä aiheista. Kiitos erityisesti rohkeudesta nostaa esiin vakavia ja vaikeita aiheita, kuten koulukiusaaminen, väkivalta ja turvattomuus.

Ne ovat täällä valtuustossa puhuttaneet meitä valtuutettuja jo aiemmin, olemme itse tehneet samoista asioista aloitteita. Olenkin samaa mieltä teidän nuorten kanssa siitä, että nyt me tarvitsemme tekoja emme puheita.

Meillä on valmistunut kunnianhimoisia toimenpideohjelmia koskien koulukiusaamista sekä väkivaltaa aivan hetki sitten. Omaa aloitettani koskien nostin esiin muutama valtuustonkokous sitten, että nyt on erittäin tärkeää seurata, miten nämä ohjelmat jalkautuvat päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin. Meidän tulee seurata hyvin tarkasti, että ne todella vaikuttavat ja saavat muutosta aikaiseksi lasten ja nuorten arjessa.

Selvää on, että koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaa on puututtava välittömästi ja se on tunnistettava. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön.

Huomioitavaa on, että ratkaisevaa ei ole mikä määritellään kiusaamiseksi koulussa. Oppilaan ihmisoikeus on, että kaikkeen huonoon kohteluun puututaan tehokkaasti. Tämä on opetuksen järjestäjän velvollisuus, joka ei ole harkinnanvarainen.

Turvallinen julkinen tila ja kaupunkiympäristö on mahdollistettava kaikille lapsille ja nuorille. Vastuu on meillä kaikilla aikuisilla, meidän tulee tarttua tähän aina, kun kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa kohdataan, meidän tulee suojella ja turvata aina lapsia ja nuoria, meidän tulee olla myös esimerkkinä lapsille ja nuorille.

Avoimen keskustelun käyminen on tärkeää, jotta tietoisuus näistä asioista lisääntyy. Nyt tarvitaan tekoja tässäkin asiassa myös koulujen opetuksessa.

Turvalliseen kaupunkiympäristöön kuuluu toimiva valaistus varsinkin pimeinä aikoina.

Tärkeitä ovat myös turvalliset tilat, joissa lapset ja nuoret voivat viettää aikaa luotettavien aikuisten kanssa. On siis tärkeää, että kaupungissa on nuorisotiloja, asukastiloja ja harrastustiloja, joissa lapset ja nuoret voivat viettää vapaa-aikaa turvallisesti yhdessä.

On todella tärkeää ja suoranainen velvollisuus, että me aikuiset teemme Helsingistä viihtyisän, turvallisen ja yhdenvertaisen kaikille lapsille ja nuorille.”

Helsingin kaupungin valtuuston kokouksessa oli 17.2.2021 käsittelyssä vastaus aloitteeseeni koskien Aino Acktén huvilan tulevaisuutta.
Aloite herätti keskustelua, ponsia ja yhden hyvän jatkoaloitteen valtuustossa. Kävimme kokouksessa  tärkeää ja laajaa keskustelua historiallisista rakennuksista, niiden kunnostamisesta kaupunkilaisten käyttöön sekä naisten asemasta ja roolista Helsingin kaupungin historiasta.

Keskustelun päätteeksi jäi vahva tunne, että Aino Acktén huvilalle saadaan jatkoa ja ehkäpä myös Suomen historian jännille naisille museo tai näyttely.

Tässä puheenvuoroni valtuustossa:

”Kiitos vastauksesta aloitteeseeni.

Vastauksessa todetaan seuraavaa: tutkimuksessa on todettu, että ”…rakennuksen vaurioituminen on laaja-alaista, mutta eriasteista. Rakennus on saatettavissa kuntoon vain laajamittaisella peruskorjaamisella, jossa jo syntyneet rakenteiden vauriot poistetaan ja rakenteita muutetaan rakennusfysikaalisesti turvallisemmiksi. Oleellisena osana on rakenteiden kosteuskuormituksen pienentäminen.

Vastauksen mukaan rakennuksessa on toteutettu peruskorjaustoimenpiteitä 1980-luvulla sekä pienimuotoisempia korjaustoimenpiteitä 2000-luvulla, mutta ne ovat olleet korjaustarpeisiin nähden liian suppeita. Kokonaisvaltaista peruskorjausta ei rakennukselle ole tehty.

On todella surullista, että historiallisesti tärkeä rakennus on päästetty näin heikkoon kuntoon.

Vastauksen mukaan OmaStadi-hankkeen kautta tulleen ehdotuksen perusteella huvilan kunnostuksen suunnitteluun on varattu 100 000 euroa. Tällä summalla on teetetty laaja 20.10.2020 päivätty kuntotutkimus.

Pidän erikoisena, että OmaStadi-hankkeeseen kohdennetuilla varoilla, joilla käsitykseni mukaan piti saada jotain ekstraa alueiden asukkaille on tehty pelkkä kuntokartoitus eikä vastauksen perusteella siis suunnittelua?

Alueen asukkaiden tekemän Aino Acktén huvilaa koskevan OmaStadi- hankkeen suunnitelman tiivistelmässä todetaan: ”Tullisaaren puistoalueella oleva historiallinen Aino Acktén huvila pitää kunnostaa kasvavan Kaakkois-Helsingin kulttuuripaikaksi.”

Toivottavasti tämä on edelleen kaupungin tahtotila, vaikka museo-muotoisiksi kulttuuritilaksi ei Aino Acktén huvila kaupungin mukaan sovellu alueellemme.

Toivon myös, että Suomen historian jännille naisille jokin toinen arvokas paikka museolle tai edes näyttelylle. Ja todettakoon, että myös Itä-Helsinki ansaitsee museon.
Kannatan tehtyä pontta.”

Kuva: Sami Frank Muttilainen

Helsingin kaupungin valtuuston kokouksessa 17.2.2021 oli käsittelyssä vastaus aiemmin tekemääni aloitteeseen koskien koulussa tapahtuvan kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisyä.

”Kiitos vastauksesta tekemääni aloitteeseen koskien koulussa tapahtuvan kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisyä.

Kuten KASKOn vastauksessa todetaan, jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus varmistaa lapsille ja nuorille turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamistapauksiin puuttuminen ei ole siis harkinnanvaraista, vaan koulujen ja oppilaitosten velvollisuus. Tämä on myös meidän aikuisten velvollisuus lapsia kohtaan.

Meillä kaikilla aikuisilla on vastuu siitä, että jokainen lapsi ja nuori voi käydä koulua turvallisesti Helsingissä.

Helsinki on lausunnon mukaan laatinut kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman, joka on otettu käyttöön Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Tämä hienoa ja nyt on sitten erittäin tärkeää, että tämän kiusaamisen vastaisen ohjelman toimeenpanoa tehdään yhtä kunnianhimoisesti ja ennen kaikkea viipymättä.

Vastauksessa todetaan, että ohjelman etenemistä seurataan kaikissa palvelukokonaisuuksissa ja tilanteesta raportoidaan säännöllisesti kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnalle.

Kysyisinkin apulaispormestari Pia Pakariselta, että miten tämä seuranta tehdään ja kuinka usein tästä raportoidaan KASKOlautakunnalle. Toivottavasti ainakin lukukausittain, jotta KASKOlautakunnan jäsenet pysyvät ajantasalla, kuinka tämä ohjelma jalkautuu kouluissa ja muissa toiminnoissa.

Varsinkin kun toimeenpanoa nyt  aloitetaan on tärkeää, että seuranta on tiivistä ja tukea toimeenpanoon on tarjolla KASKOn suunnalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös juuri julkaissut laajan toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa, jota on myös kunnissa syytä edistää.”

Toinen puheenvuoro saamaani vastaukseen:

”Kiitos apulaispormestari Pakarinen vastauksesta ja siitä, että ohjelma on jo lähtenyt käyntiin ja edistynyt kouluissa.

Koska tämä on nyt tilanne, niin seurantaa on siis mahdollista tehdä jo tämän lukukauden ajalta. On hyvin tärkeää saada tietoa KASKOlautakunnalle ja meille päättäjille, miten tämä ohjelma on jalkautunut ja vaikuttaa kouluissa.

Valtuutettu Niskanen nosti tärkeän asian esiin, meidän tulee puhua asioista niiden oikeilla nimillä, kiusaaminen ja väkivalta ovat eri asioita. Meidän on tästä syystä lisättävä koulun henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden ymmärrystä kiusaamisen ja väkivallan tunnistamisesta ja sen vaikutuksista.

Selvää on, että kiusaamisen lopettamiseksi ei ole yhtä patenttiratkaisua, siksi on varmistettava, että kouluissa on osaamista, moniammatillista tukea, aikaa ja resursseja.

Meidän täytyy pystyä puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Kiusaamiselle ja väkivallalle on oltava nollatoleranssi.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koskemattomuuteen niin koulussa kuin muuallakin.”

Koulussa tapahtuvan kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisy Helsingissä

Kouluaikana tapahtuva kiusaaminen sekä väkivalta koskettaa liian monia helsinkiläisiä lapsia ja perheitä.

HELVARY (Helsingin Vanhemmat ry) nosti tällä viikolla kannanotossaan esiin yhdenvertaisuusongelman helsinkiläisissä kouluissa koskien kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisyä sekä näiden tilanteiden käsittelyä.

Kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisyn sekä kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden ratkaisemisen osalta kouluissa näyttäisi olevan eritasoista osaamista, vaikka Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on julkaissut kiusaamisen vastaisen ohjelman.

HELVARYn kannanoton ja vanhempien viestien perusteella myös raha vaikuttaa siihen, millä keinoilla kiusaamiseen voidaan kouluissa puuttua. Saadut viestit paljastavat, että esimerkiksi Kiva koulu- menetelmän lisenssi maksaa 400 euroa eivätkä koulut itse pääsääntöisesti hanki lisenssiä. Osassa kouluista vanhempainyhdistys on maksanut lisenssin. Tämä on oppilaiden näkökulmasta yhdenvertaisuusongelma.

Koulukiusaaminen on lainsäädännön ja lapsen oikeuksien näkökulmasta lapseen kohdistuva ihmisioikeusloukkaus, johon julkisen vallan on suhtauduttava aina erityisen vakavasti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että KASKO selvittää, miten kaupungin kouluissa on sovellettu kiusaamisen vastaista ohjelmaa.
Onko ohjelman mukaiset säännöt laadittu kaikissa kouluissa?
Ovatko ne helposti myös huoltajien saatavilla esimerkiksi koulujen verkkosivuilta?
Ovatko suunnitelmat tehty yhdessä oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien kanssa?

Tämä on tehtävä pikaisesti, jotta voimme taata yhdenvertaisuuden kaikille oppilaille.

Tein valtuustoaloitteen Aino Acktén huvilaa koskien. Kokouksen aikana tuli aloitteelle laaja kannatus yli puoluerajojen, joten jätin aloitteen kokouksen aikana.

Aino Ackten huvilasta Suomen historian jännien naisten elävä museo!

OmaStadi -hankkeen puitteissa toteutettava Tullisaaressa sijaitsevan Aino Acktén huvilan kunnostamisselvitys on käynnissä. Tarkoituksena on laatia rakennukselle korjaus- ja rahoitussuunnitelma, jotta huvila saadaan käyttökuntoon.

Huvila on osa Suomen naisten historiaa. Kun Maria Pettersson äskettäin kokosi historian jännien naisten tarinoita yhteen kirjaan, herätti se valtavasti kiinnostusta. Naisten historia on elävän elämän historiaa.

Esitämme, että selvitetään mahdollisuudet perustaa huvilaan Suomen jännien naisten museo. Rakennus voisi toimia monikäyttöisenä kohteena, joka sekä kiehtoisi matkailijoita että olisi kulttuurielämän käytössä vaikkapa kamarikonserttisalina.

Esimerkiksi koululaisten kevätretket voisivat suuntautua Tullisaaren kauniiseen ympäristöön, ja samalla he voisivat saada näkymän Suomen historian vähemmän tuttuun puoleen.

Korjaussuunnitelmassa kannattaa tietysti ottaa huomioon myös mahdollisuudet ravintola- ja kokouskäyttöön.

Aino Ackten huvila olisi erinomainen mahdollisuus koota Suomen historian jännät naiset yhteen. Oletteko kuulleet laivanvarustaja Bona Kellgrenistä? Entä muun muassa Nuorsuomalaista naisklubia perustamassa olleesta Maissi Erkosta? Pelastusarmeijan uranuurtaja Alva Forsiuksesta? Heidän tarinoitaan ei kannata museoida, vaan ottaa ne osaksi kaupungin elävää ja jatkuvasti muuttuvaa historiaa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Aino Acktén huvilasta tehdään Suomen historian jännien naisten elävä museo.