Helsingin kaupungin suurimpia haasteita on ollut jo pidemmän aikaa varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus ja sen aiheuttamat seuraukset. Miten voisimme kaupunkina lisätä veto- ja pitovoimaa sekä vähentää suoranaista työntövoimaa henkilöstöä koskien?

Jo edellisen pormestarin, Jan Vapaavuoren, aikana Helsingissä selvitettiin varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuspulaa. Työtä haasteiden ratkaisemiseksi on jatkettu pitkäjänteisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla myös tällä kaudella. Henkilöstötilannetta kuvaa hyvin Helsingin kaupungin arviointikertomus. On kuitenkin muistettava, että henkilöstön saatavuus ei ole yksin Helsingin ongelma, vaan valtakunnallinen. Monet asiat eivät ratkea ainoastaan yksittäisen kaupungin tai toimialan omin toimenpitein, mutta se ei tarkoita, etteikö parhaansa pitäisi yrittää. Tähän laajemman ratkaisun löytämiseksi tarvitaan mukaan niin valtion kuin oppilaitosten ja korkeakoulujen toimia.

Konkreettiset toimet toimialalla

Olen apulaispormestarina aloittaessani pyytänyt selvityksen siitä, mitä konkreettisia tekoja henkilöstön saatavuuden eteen varhaiskasvatuksessa on tehty. Alkuun on todettava, että paljon on tehty ja yritetty. Vuonna 2022 muun muassa kokeiltiin erilaisia rekrytointikäytäntöjä, tehty rekrytointimarkkinointia ja vahvistettu positiivista työnantajakuvaa. On järjestetty oppilaitosyhteistyötä, kehitetty oppisopimusyhteistyötä ja ennakoivaa rekrytointia sekä vahvistettu hyvää työuran alkua. Näiden lisäksi on tehty toimenpiteitä palkkaa ja palkitsemista koskien sekä edistetty esihenkilöiden työhyvinvointia sekä vahvistettu työnantajan tukea pätevöitymiskoulutuksiin ja lisätty mahdollisuus mentoriin. Myös toimialan henkilöstön saatavuustiimi perustettiin.

Koko Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialla on sitouduttu edistämään henkilöstön työhyvinvointia. Kenenkään ei tule jäädä yksin vaikeassa tilanteessa ja työyhteisöjen sekä esihenkilöiden tulee saada tukea haastaviin tilanteisiin. Näihin on tartuttu muun muassa palauttamalla kehittämispäivät korona-ajan jälkeen ja lisäämällä rahoitusta yhteiseen virkistystoimintaan.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan näkemyksiä

Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunta on todennut, että koko toimialan palkkakehitysohjelman toteutumista tulee jatkaa erityisesti työvoimapulasta kärsivissä ammattiryhmissä. Lautakunta pitää tärkeänä jatkaa nimenomaan varhaiskasvatuksen palkkauksen kehittämistä systemaattisesti. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tuottaa kaupunkitason valmisteluun palkankorotustarpeet, mutta vastuu palkkakehitysohjelmasta on kaupunginkansliassa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on tehnyt myös itselleni hyvin tärkeän noston. Kuullaan heitä, joita päätökset koskevat. Varhaiskasvatuksessa on jatkossa otettava entistä enemmän ja paremmin huomioon henkilöstön näkemykset, kun päätetään, mitä työoloja parantavia toimenpiteitä työyhteisötasolla tullaan tekemään. Myös johtamisen kehittämiseen tulee edelleen panostaa.

Mitä sanoo varhaiskasvatuksen henkilöstö?

Kesän aikana kävin tutustumassa päiväkotien kesätoimintaan ja jokaisessa päiväkodissa tapasin useita työntekijöitä. Kuuntelin heidän viestejään ja näkemyksiä kentältä. Pyysin heitä nimenomaan ideoimaan ja kertomaan, mitkä asiat heistä olisivat niitä keskeisiä, joilla saisimme pito- ja vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Keskusteluissa nousi esiin monenlaisia asioita, mutta yksi keskeisin teema oli työrauha ja halu tehdä laadukasta varhaiskasvatusta. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti suunnittelu, arviointi ja kehittämisajan (ns. SAK-aika) toteutuminen, merkitys, määrä ja ajankohta. Henkilöstö nosti esiin myös erilaisten projektien ja hankkeiden mielekkyyttä ja tarvetta, sillä monessa päiväkodissa on tällä hetkellä haastava selvitä edes perustyöpäivästä. Silti henkilöstön viesti oli selkeä, jokainen halusi olla fyysisesti läsnä oleva aikuinen lapsille ja tehdä töitä lapsia varten, ei kokouksissa ja suunnittelemassa oleva ammattilainen. Omaa ryhmää pidettiin lapsille tärkeänä ja siihen toivottiin panostuksia jatkossa.

Keskusteluissa nousi esiin myös pitkälle pohdittuja parannusehdotuksia. Johtamisen tukea toivottiin muun muassa varajohtajamallin laajentamisesta kaikkiin yksiköihin, digiloikkaa toimialalle sekä vanhemmille ja sovelluksia muun muassa lasten hoito-, loma- ja varhaiskasvatussuunnitelmien kirjaamista varten, SAK-ajan muuttamista ja kehittämistä. Lisäksi toivottiin yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin lisäämistä esimerkiksi tyhy-päivä mahdollistamalla. Lasten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi toivottiin liikkuvia kulttuuritapahtumia, jotta myös ryhmät, joiden kanssa retkiä ei voida toteuttaa, pääsisivät kokemaan omassa päiväkodissa arkea värittäviä ja kehittäviä asioita.

Miten tästä eteenpäin?

Paljon oli ilmassa ideoita ja toiveita, joita olen valmis viemään eteenpäin toimialan ja kaupungin johdon suuntaan. Näistä työtekijöiden sekä kaupungin ja toimialan painotuksista löytyy toivottavasti ratkaisuja, joiden avulla Helsingin varhaiskasvatus nähdään vähitellen taas hyvänä työpaikkana.

Sillä me kaikki tiedämme, ettei laadukasta ja lapsen etua toteuttavaa varhaiskasvatusta ole olemassa ilman hyvinvoivia työntekijöitä!

Aprin ajatuksia on Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaaren henkilökohtainen blogisarja, jossa hän pohtii työhönsä liittyviä ilmiöitä ja ajatuksia vapaamuotoisesti. Tämä on blogi 2/2023.